FinnQueer
· PDF-kirjasto
· Toimitus
· Esittely
· Linkit
|
|||||||||||||
AJASSA · LAKI · PSYKIATRIA · KASVOT · HISTORIA · TEOLOGIA · BIOLOGIA · Tulosta · |
FINNQUEER | 28.9.2002 | |||||||||||
Yogyakartan periaatteet suomeksi Mitä ovat Yogyakartan periaatteet? Kotileikkejä ja lastenkasvatuspuuhia Yhdysvaltain psykiatriyhdistys otti kantaa homo- ja lesboavioliiton puolesta Parisuhdelainsäädännön tila koko maailmassa
Suomen Kuvalehti: Sananvapaus tuomiolla
Parisuhdelaki - haaste mielenmuutokseen kirkossa
Mielenosoitus eduskunnan edessä syksyllä 2001 Eheytysliikkeen väittämät vailla pätevää tieteellistä pohjaa - kansanedustajille jaettu muistio
Yhdysvaltain psykoanalyytikkoyhdistys Suomen eduskunnalle
|
|||||||||||||
Juuri ennen parisuhdelakia koskevaa äänestystä eduskuntatalon portailla käytiin merkillinen näytelmä, jossa vastustajat ja kannattajat huutelivat toisilleen eduskuntatalon portailla ohuen poliisiketjun erottamina. (Sama englanniksi). Saat kuvat suuremmiksi klikkamalla nitä hiirellä. Kuvien tekijänoikeus Olli Stålströmin ja Mikko Tuomelan, ellei toisin merkitty. Parisuhdelain kannattajat koostuivat epävirallisesta sateenkaarijoukosta, joissa oli aktivisteja mm. FinnQueer-verkkolehdestä, SETA:sta ja HeSETA:sta, yliopistoista, ja — eräin poikkeuksin — punaisista ja vihreistä puolueista sekä opiskelijaliikkeistä. Kannattajat saivat merkittävää taustatukea mm. Yhdysvaltain psykoanalyytikkoyhdistykseltä ja Yhdysvaltain psykiatriyhdistykseltä, jotka tapahtumahetkellä kannattivat parisuhdelakeja. Kannattajat olivat pääosin nuoria kaupunkilaisia yliopistomaailman ihmisiä, tasavertaisesti naisia ja miehiä, vinokkaita sekä heteroita, nuoria ja kokeneita. Taustalla on SETA:n alusta saakka omaksuma integraation periaate. Marssimassa ja sitä dokumentoimassa oli verkkolehti FinnQueerin puolelta toimittaja Mikko Tuomela. Hänen vieressään Kaisa Nuolioja, joka kantoi lakanaa: "Liiton merkki - rukoile parisuhdelain puolesta" (kuva).
Kannattajat oli koottu mielenosoitukseen lähinnä internetin kautta. Mielenosoituksen kokoonkutsujina ja johtajina olivat FinnQueerin toimittaja Maria Socada sekä Johanna Kurkela, lääkäri ja opiskelija Tampereelta. Marssin lipunkantajina olivat ranneliike.net -verkkolehden aktivistit Sami Mollgren ja Leo Koivistoinen, it-alan ja verkkojulkaisemisen asiantuntijoita Helsingistä ja ranneliike-verkkolehden taustavoimia. Parisuhdelaista ja Gay Pride-marsseista on laaja tausta-artikkeli verkkolehti ranneliikkeessä. Marssimassa ja sitä dokumentoimassa oli myös FinnQueer-verkkolehden toimittaja Olli Stålström, joka oli toimittanut kansanedustajille materiaalia verkkolehden kautta.
Parisuhdelain varhaisia ajajia oli pitkän päivätyön 1990-luvun puolivälistä tehnyt Vihreän liiton järjestösihteeri Hannele (Haski) Lehtikuusi, joka aloitti toiminnan SETA:n puheenjohtajana 1995 Outi Ojalan (Vas) lakialoitteen pohjalta. Hänen työtään jatkoivat SETA:n puheenjohtajina Tiina Kivinen ja Kirsti Pohjanpää sekä SETA:n pääsihteeri Rainer Hiltunen. Parisuhdelain kannattajat saivat tukea muutamilta tärkeiltä politiikan ja yliopistomaailman edustajilta, mm. psykiatri Tytti Solantaus hälvensi parisuhteen hyväksymiseen kohdistuvia pelkoja. Johtavat raamatuntutkijat yliopistolta antoivat tukea parisuhdelain säätämiselle ja näiden tuki kiteytyi ns. Yhteys-liikkeen perustamiseen, jossa matalaa profiilia pitäen ovat toimineet mm. eetikko Martti Lindqvist, eksegeetikko Martti Nissinen ja HY:n vararehtori Raija Sollamo. Useat tutkijat, kuten Kati Mustola antoivat asiantuntijalausunnot eduskunnan lakivaliokunnalle. Lopulta oikeusministeri Johannes Koskinen ja pääministeri Paavo Lipponen antoivat henkilökohtaisestikin tukensa. Suomalaisissa medioissa parisuhdelakia puoltavia kantoja ovat tuoneet esiin mm. Jorma Hentilä useissa radio- ja tv-esiintymisissä sekä verkkolehtiartikkeleissa kansanedustajille. Olli Stålström kritisoi eheytysliikkeen kantoja väitöskirjassaan Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu (1997) sekä mm. tv-väittelyissä (Päivi Räsäsen kanssa 8.3. 2002 ja eheyttäjä Seppo Jokisen kanssa vuonna 1994).
Kannattajien joukossa oli poliisin mukaan noin 400 sateenkaari-ihmistä. He olivat pääasiassa nuoria, useimmiten opiskelijoita. Kun parisuhdelain vastustajat kysyivät eduskuntatalon portailla kuinka moni kannattajista on lesbo tai homo, noin puolet nosti kätensä. Näyttää siltä, että monet kannattajat olivat heteroita, jotka pitivät tasavertaisuuden periaatetta tärkeänä. Myös megafonia pitelevä parisuhdelain vastustaja ihmetteli miksi muut kuin lesbot ja homot puolustaisivat tasavertaisuutta. Sateenkaarikansa oli valmistautunut huolella suhtautumaan uskontoon iloisen myönteisesti. Muutamat teemat oli otettu vapautuksen teologiasta. Sateenkaari-ihmiset välttivät kurttuotsaista fanaattisuutta vastakohtana Mooseksen tappokäskyä lukeville vastustajille.
Vastustajia oli poliisin mukaan noin 70. Parisuhdelain vastustamista ryhtyivät ajamaan uskonnolliset tahot, joita eduskunnan ulkopuolella edustivat lähinnä helluntailaisiin tukeutuva Operaatio Joosua ja eduskunnan sisällä kristillisdemokraatit. Espoon helluntaiseurakunnan sivuilla esitellään eduskuntaankin lähetetty, eheytysliike Aslanin vastustavat argumentit, jossa tieteellisenä asiantuntijana on esiintynyt teologi Ari Puonti. Eheytysliike Aslan oli informoinut eduskunnan perusteellisesti. Jokaiselle kansanedustajalle oli lähetetty Aslanin lausunnon lisäksi eheytysideologian Suomeen tuoneen pappi-psykiatri Asser Stenbäckin kiireellä tehty kirjanen Mitä on homoseksuaalisuus (1982), minkä vuoksi se on lähdeviitteistöltään yhtä kehno kuin muidenkin suomalaisten teologien tässä asiassa. Kirjasta käytettiin ensin arkkipiispa John Vikströmiä vastaan tämän annettua hillityn myönteisen lausunnon samaa sukupuolta olevista parisuhteista. Arkkipiispa Vikströmiä syytettiin harhaoppisuudesta ja rikoslain kehotuskiellon rikkomisesta. Hänet todettiin syyttömäksi Eduskunnassa lakia vastustivat - eräin poikkeuksin - kristilliset, konservatiiviset ja maaseutua edustavat poliitikot. Vastustajat saivat merkittävää taustatukea useilta Yhdysvaltain uskonnollisen oikeiston ryhmiltä ja saarnaajilta sekä Yhdysvaltain psykoanalyytikkoyhdistyksen entiseltä auktoriteetilta, eheytysliike NARTH:ilta.
Vastustajat tulivat pääosin vanhemmilta ikäluokilta, maaseudun edustajilta, miehiltä. Tällaisessa moraalikysymyksessä kuitenkin perinteiset rintamalinjat rakoilivat. Vaikka poliittisesti konservatiivit yleensä vastustivat lakia, eräät näkyvimmistä puolestapuhujista olivat kokoomuslaisia. Vaikka naiset ja vasemmisto yleensä kannattivat parisuhdelakia, ilkeimmät rinnastuksen sikoihin teki muuan keskustan naisedustaja. Kaikkein äänekkäin vastustaja on kristillisten Päivi Räsänen, jolta Olli Stålström joutui kysymään televisiokeskustelussa 8.3.2002 "Minkä takia kristilliset jatkuvasti ja massiivisella tavalla rikkovat kahdeksatta käskyä (älä valehtele)" Parisuhdelain vastustajat olivat yöllä marssineet seitsemän kertaa eduskuntatalon ympäri kantaen ristejä pimeässä yössä. Marssijat tulivat uskonnollisesta Joosua-liikkeestä, koska Joosua kiersi Jerikon muurin seitsemän kertaa. Eduskuntatalon portaiden edessä oli useita polvirukoilijoita, jotka rukoilivat ja puhuivat kielillä anellen parilain hylkäämistä. Eduskunnan lehterillä Kristillisdemokraateille antoivat tukea tilannetta tarkkailemaan tulleet äärioikeistolaisen IKL:n johtomiehet. Helsingin katukuvassa näkyivät New Yorkin profeettana mainostettu David Wilkerson, joka saarnasi Rautatientorilla ja evankelistaksi itseään nimittävä Shirley Arnold, jotka varoittivat Sodoman ja Gomorran vaaroista, jos laki hyväksytään. Vastustajat todistivat eduskuntatalon portailla, miten Jeesus on pelastanut heidät synnistä. Yksi puhuja esittäytyi entiseksi kriminaaliksi, toista algerialainen satamapoliisi oli yrittänyt raiskata. Kolmas oli Stephen Kingin kirjoja lukemalla ryhtynyt saatananpalvojaksi, mutta pelastunut Jeesuksen avulla. Näitä julistajia tuli portaille tervehtimään muutamia kristillisdemokraattisia kansanedustajia, mm. Lauri Oinonen (KD).
Vastustajien mukaan myös Jumala osallistui väittelyyn organisoimalla New Yorkin terrori-iskun 11.9. varoittamaan jumalattoman menon seurauksista. Tämän iskun ansioista suomalaisilla vastustajilla oli mielenosoitusristit valmiina. Aseistettu poliisi muodosti ketjun, joka erotti vastustajat (vasemmalla) parisuhdelain kannattajista (oikealla). Vastustajat kantoivat kansallisia ja kristillisiä symboleja, ristiä, Suomen lippua ja Raamattua. Kannattajat kantoivat sateenkaarilippua, ja kehotuksia rakastaa lähimmäistä.
FinnQueerin toimittaja Olli Stålström äänitti ja kuvasi kristillisten Mooseksen tappokäskyn lukemista, jota Suomen lesbot ja homot ovat kuulleet tuhansia kertoja. Megafonien käyttäjät pysähtyivät tällä kertaa juuri ennen kuin olisivat huutaneet tappokäskyn "Heidät on surmattava!". Vaikka tappokäskyä ei julistettu tällä kertaa, kristillisten ja sateenkaariväen välille puhkesi nujakointia, jossa helluntailaiset löivät suurilla Raamatuilla, mutta jonka ryhmittymien välissä ollut poliisien ja vartioiden ketju kuitenkin lopetti alkuunsa. Lain astuttua voimaan 8.3.2002 käytiin vielä viimeinen yhteenotto sateenkaarikansan ja polvirukoilijoiden välillä. Kun ensimmäinen samaa sukupuolta oleva pari oli rekisteröity maistraatissa, sen eteen muodostui pieni mielenosoitus.
Helluntailaiset mielenosoittajat kantoivat Suomen lipulla katetun
ruumisarkun maistraatin eteen surun ilmauksena moraalin rappion
johdosta. Poliisi antoi heidän kuitenkin ymmärtää, että Suomen lipun
häpäiseminen saattaa aiheuttaa syytteitä. Siksi mielenosoittajat
korvasivat lipun ruumisarkun kanteen maalatulla siniristilipulla.
|
|||||||||||||