Lasse Kekki väitteli Turun yliopistossa queer-identiteetistä kirjallisuudessa Turun yliopisto

Fil.lis. Lasse Kekki väitteli 26.4.2003 Turun yliopistossa aiheesta "From Gay to Queer: Gay Male Identity in Selected Fiction by David Leavitt and in Tony Kushner's Play Angels in America I-II" (Homoudesta pervouteen. Homoidentiteetti David Leavittin tuotannossa ja Tony Kushnerin näytelmässä "Angels in America".

Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti Matti Savolainen Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Pirjo Ahokas. Väitös kuuluu yleisen kirjallisuustieteen alaan.

Seuraavassa tekijän seloste väitösaiheesta:

Homoudesta pervouteen

Lasse Kekin väitöstutkimus käsittelee homoidentiteetin ja queer-eli pervoidentiteetin muodostumisia kahden amerikkalaisen juutalaiskirjailijan, David Leavittin ja Tony Kushnerin tuotannossa. Väitös on ensimmäinen homo/lesbo/queer-tutkimuksen kontekstissa tehty yleisen kirjallisuustieteen väitöskirja Suomessa.

David Leavittin (1961-) tuotannosta on käännetty suomeksi kaksi teosta: novellikokoelma Perhetanssit (Family Dancing, 1984) ja romaani Kiintymyksiä (Equal Affections, 1989). Tony Kushnerin (1956-) suuren maailmansuosion saanut näytelmä Angels in America esitettiin Suomen Kansallisteatterissa vuonna 1994.

Leavittin yhtenäinen homoidentiteetti särkyy

Väitöskirja pyrkii kontekstualisoimaan homoidentiteetin historiallisesti rakentuneena piirteenä länsimaisessa kirjallisuudessa. Väitöskirjan keskeiset teoreetikot ovat Michel Foucault, Judith Butler ja Eve Kosofsky Sedgwick.

Homoidentiteetin käsittäminen konstruoituna, rakennettuna, vie tutkimuksen homoseksuaalisuuden "syntyyn", 1800-luvun seksologien pariin. Homon prototyypiksi tuli skandaalinomaisesti Oscar Wilde. Erityisesti David Leavittin tuotanto tulee ymmärretyksi, kun sitä luetaan eurooppalaisen homokirjallisuuden kaanonin valossa (Wilde, E.M. Forster, Stephen Spender).

Yksi väitöskirjan pääväitteistä on, että Leavittin tuotannossa homoidentiteetti muodostuu normatiiviseksi, valkoiseksi, keskiluokkaiseksi eli "hyväksyttäväksi" homoidentiteetiksi. Työssä tuodaan kuitenkin esille, miten Leavittin tuotannossa koherentti homoidentiteetti alkaa vähitellen särkyä ja miten homoidentiteetti tulee paremmin ymmärretyksi queer-teorian valossa. Väitöskirjassa painotetaan, että yleensä eri aikoina konventionaalinen ja "hyväksyttävä" muoto on löytynyt miesten väliselle rakkaudelle.

Miesten välinen rakkaus renessanssin aikana

Väitöskirjan historiallinen ekskursio ulottuukin aina renessanssiin, Christopher Marlowen (1564 - 1593) tragediaan Edward II (1592). Marlowen näytelmä eroaa perusteellisesti siinä, miten se kuvaa miesten välistä rakkautta renessanssiaikana. Kun Shakespearen näytelmissä homoeroottiset tendenssit olivat normalisoitu esimerkiksi ristiinpukeutumisen kautta, niin Marlowen tragediassa kuninkaan ja hänen suosikkinsa Gavestonin suhde kuvataan alleviivatusti hovia uhkaavana ja häiritsevänä tekijänä. Parin kumpikin osapuoli saa väkivaltaisen, suorastaan brutaalin lopun.

Jos kuningas Edward II ja Gaveston olivat renessanssiajan "pervoja", niin samantyyppiseen taisteluun seksuaalisen identiteetin neuvottelussa joutuvat myös Kushnerin näytelmän Angels in America henkilöt.

Kohti amerikkalaista pervoutopiaa

Kushnerin näytelmän aidsia sairastava päähenkilö Prior Walter saa profetaalisen tehtävän palauttaa stasis, liikkumattomuus, sekavaan maailmaan. Prior kuitenkin hylkää taivaallisen tehtävänsä ja ennakoi dynaamista kaaosta, jossa yhteiskunnan marginalisoimat henkilöt tulevat osaksi kansakuntaa.

Kun Leavittin tuotanto tukeutuu pitkälle eurooppalaiseen kirjallisuuteen, on Kushner taas hyvin tietoinen omasta juutalaisesta traditiostaan sekä muutokseen pyrkivästä radikaalista teatteriperinteestä. Väitöskirjassa analysoidaan, miten Kushnerin näytelmässä Amerikan pervouttaminen tapahtuu: yksilöidentiteetin kautta siirrytään Amerikan historian uudelleenlukemiseen ja lopulta kohti pervoutopiaa.

* * *

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston kirjakauppa, tykk@utu.fi, p. (02)333 6661