FinnQueer · PDF-kirjasto · Toimitus · Esittely · Linkit   

 
Etusivulle


AJASSA ·
LAKI ·
PSYKIATRIA ·
KASVOT ·
HISTORIA ·
TEOLOGIA ·
BIOLOGIA ·

Tulosta ·
 FINNQUEER   29.11.2005   
Google
Hae FinnQueerista:

Psykologi-APA: julkilausuma koskien seksuaalisen suuntautumisen muutosterapiaa
· 5.8.2009

"Markon" kokemus 1990-luvun suomalaisesta ex-gay-liikkeestä
· 16.4.2009

APA tarkistaa DSM-sairausluokituksen
· 21.5.2008

Jones & Yarhouse - uusi tutkimus konversiohoidoista
· 28.3.2008

Reseptin mukaista seksiä
· 20.10.2007

Uusi gradu eheytysideologiasta
· 11.7.2007

Sairausleiman kritiikin myrskyinen historia 1970 - 2005 mielenosoituksista ja äänestyksistä sovitteluyrityksiin
· 1.10.2005

Psykiatrian kansainvälinen hakuteos uudistui - Kaplan & Sadockin uusi painos
· 1.9.2005

Dominoiva äiti ja etäinen isä – psykoanalyyttisiä näennäisselittäjiä
· 29.11.2005

Yhdysvaltain psykoanalyytikkoyhdistys Suomen eduskunnalle
· 1.9.2001

 
Dominoiva äiti ja etäinen isä – psykoanalyyttisiä näennäisselittäjiä

Olli Stålström

Oheinen artikkeli eräistä psykoanalyysin yleisistä selitysvirheistä julkaistiin alun perin teoksessa Malla Parkkinen: Ulos kaapista (Like 2003).

Freud oli patriarkaalisen taustakulttuurinsa vanki

Psykoanalyyttinen teoria sai valta-aseman seksuaalikehityksen selittäjänä 1900-luvulla Toisaalta Freudin oivallukset olivat uraauurtavia ja eteenpäin vieviä, mutta kuten monet naisanalyytikot huomauttivat, Freud oli oman taustakulttuurinsa vanki. Hän oli wieniläinen patriarkka ja siirsi konservatiivisia ennakkoluuloja psykoanalyyttiseen teoriaan. Freudin asenteisiin kuului muun muassa sen aikainen omistava ja suojeleva alentuvaisuus naisia kohtaan, seksuaalisen normaaliuden määrittely heteroyhdynnän kautta, ahdistunut suhtautuminen itsetyydytykseen sekä tarve selittää homoseksuaalisuus psykologisilla olettamuksilla.

Vaikka Freudin selityksillä ei aina ollut tutkittua todellisuuspohjaa, ne saivat vahvan jalansijan. Hän toimi oman aikansa asennevapauttajana, mutta puki silti monia vanhoja ennakkoluuloja tieteelliseltä kuulostavien teorioiden kaapuun.

Psykoanalyyttinen tapa tehdä teoriaa oli luova, ja Freud tukeutui historiallisiin myytteihin potilasaineistonsa lisäksi. Koska hän oli alan ensimmäisiä kirjoittajia, hänellä ei ollut mahdollisuutta nojautua tuhansista empiirisistä tutkimuksista saatuihin tieteellisiin faktoihin, kuten tänä päivänä voidaan tehdä.

Yksi psykoanalyysin sitkeimpiä myyttejä 1990-luvulle saakka on ollut selittää lasten ominaisuudet ja elämän ongelmat vanhemmuussuhteista lähtöisiksi. Varhaisessa psykoanalyysissä tulkittiin lasten hyvien ominaisuuksien olevan isän ansiota ja huonojen ominaisuuksien äidin syytä. Yleiseksi selittäjäksi muodostui perinteisten roolien vastainen asetelma: dominoiva äiti – etäinen isä. Tällä pyrittiin selittämään kaikenlaiset ongelmat homoseksuaalisuudesta (Bieber ym. 1962, Socarides 1978, Achté 1991) alkoholismiin saakka (esim. Al-Anon 1967, 76).

Freudin selitykset eivät perustuneet empiiriseen tutkimukseen

Freudin tuotanto havainnollistaa, kuinka hataralta pohjalta hänen monet selitysmallinsa saivat alkunsa. Hän teki muun muassa etäanalyysin Leonardo da Vincistä vuonna 1910 ja teoretisoi tämän olleen seksuaalisesti suuntautunut miehiin, koska otti oppilaikseen kauniita nuoria miehiä. Leonardo oli myös käyttänyt peräti 108 floriinia äitiinsä hautajaisiin. Tästä Freud teki sen johtopäätöksen, että Leonardo oli eroottissävyisesti sitoutunut äitiinsä – tiedostamattomasti tietysti!

Useat Freudin seuraajista suhtautuivat vielä kielteisemmin homoseksuaalisuuteen kuin oppi-isänsä ja jatkoivat tämän pohdiskeluja. He antoivat oman lisänsä vanhemmuusselitysmallille. Äitien ja isien syyllistäminen kohosi myös Suomessa vuosikymmeniksi sellaisen tieteellisen teorian asemaan, joka näytti lähes luonnonlailta.

Kun homoseksuaalisuuden sairausleima oli poistettu 1970-luvulla, uskonnolliset liikkeet pyrkivät palauttamaan sen tukeutumalla sekä raamatullisiin että psykoanalyyttisiin selitysmalleihin. Syntyi ”eheytysliike”, joka yrittää palauttaa homoseksuaalisuuden ”häiriöiden” piiriin. Eheytysliikkeen teoreetikot väittävät vanhempia syyllisiksi lastensa seksuaaliseen suuntautumiseen. Liike jättää ottamatta huomioon tieteellisen tutkimuksen tulokset tai pyrkii salaamaan tai vääristelemään niitä.

Monet tutkimuksista, jotka perustuvat satojen henkilöiden otokseen (Bell & Weinberg 1981, 191, Siegelman 1974) osoittavat selkeästi, ettei ole olemassa yksiselitteistä syy-yhteyttä vanhempien ja lapsen seksuaalisen suuntautumisen välillä. Suomalaisessa perusteoksessa tästä on tehnyt yhteenvedon Ross (1984, 165).

Empiirinen tieteellinen tutkimus ei tue Freudin väitteitä

Eräät analyytikot ja eheytysideologit pyrkivät etsimään todisteita uskomuksilleen niin kiihkeästi, että ymmärtävät väärin – ehkä asiantuntemattomuuttaan – empiiristen tulosten muodostumistavan.

Yksi yleisimpiä virheitä on korrelaation käsitteen väärinymmärtäminen. Jotkut eheyttäjät ovat puuttuneet siihen, että eräissä korrelaatioketjuihin perustuvissa polkuanalyyseissä on todettu positiivinen korrelaatio isä/äiti –suhteen kokemisen ja seksuaalisen suuntautumisen välillä. Tilastollinen korrelaatio ilmaisee vain tutkittavien ilmiöiden samanaikaista esiintymistä, ei niiden syyseuraussuhdetta. Jopa jäätelönsyönti ja hukkumiskuolemat korreloivat, silti jäätelönsyönti ei ole hukkumiskuolemien syy.

Monet tutkijat ja psykoanalyytikot ovat aineistoonsa nojaten todenneet, että muistikuvat äiti/isä –suhteista ovat seksuaalisen suuntautumisen seurausta (Ross 1984). Analyytikko Richard Isay (1993) on huomannut, että isät pyrkivät vetäytymään tai suojautumaan huomatessaan poikiensa olevan seksuaalisesti omaan sukupuoleensa suuntautuneita. Isayn analyysin mukaan homomies saattaa olla äidilleen vihainen ja mustasukkainen koska tämä on lähempänä isää ja täten kokea äidin sitovana.

Tiukan tieteelliseltä kannalta näyttäisi siltä, ettei syy-yhteyttä lapsuuden perhesuhteiden ja aikuisiän seksuaalisen suuntautumisen välillä ole, vaikkakin lapsen seksuaalisen suuntautumisen aistiminen saattaa heijastua vanhempiin ja heidän käyttäytymiseensä esimerkiksi tiedostamattomana pois vetäytymisenä eli ”etäisyytenä” tai äidin ”sitovuuden” kokemisena (Freund & Blanchard (1983).

Psykoanalyytikko Jack Drescher (1998), kirjoitti homoseksuaalisuudesta suureen Kaplan & Sadockin psykiatriseen standarditeokseen vuonna 2005, tekee kriittisen yleiskatsauksen seksuaalisen suuntautumisen syntymistä ja perhetaustaa koskeviin teorioihin. Drescher toteaa miten teoriat vanhempien vaikutuksesta tai biologisista syistä ovat osoittautuneet virheellisiksi uuden tutkimuksen valossa.

Lähdeviitteet

Achté, Kalle - Alanen, Yrjö O. – Tienari, Pekka (1991) Psykiatria. Juva: WSOY, s. 386

Al-Anon (1976): Kuinka Al-Anon alkoi ja kasvoi Suomessa. Helsinki: Al-Anon Kustannus, s. 76.

Bell, Alan P., Weinberg, Martin S. and Hammersmith, Sue Kiefer (1981) Sexual preference. Its development in men and women. Bloomington: Indiana University Press, 191-192.

Bieber, Irving ym. (1962) Homosexuality: A psychoanalytic perspective. New York NY: Basic Books.

Domenici, Thomas & Lesser, Ronnie C. (ed.) (1995) Disorienting sexuality. Psychoanalytic reappraisals of sexual identities. New York NY: Routledge.

Drescher, Jack (1998) Psychoanalytic therapy and the gay man. Hillsdale NJ: The Analytic Press, ss. 45- 82.

Drescher, Jack, Stein, Terry S, Byne, William M. (2005) Homosexuality, gay and lesbian identities, and homosexual behavior. Teoksessa Sadock, Benjamin J., Sadock, Virginia A. Comprehensive textbook of psychiatry. Philadelphia PA: Lippincott Williams & Wilkins, 1936-1964.

Freud, Sigmund (1995) Uni ja isänmurha. Kuusi esseetä taiteesta. Helsinki: Love Kirjat.

Freund, K. & Blanchard, R. (1983) Is the distant relationship of father and homosexuals sons related to the son’s erotic preference for male partners, or the son’s atypical gender identity of both? Journal of Homosexuality, 9, ss. 7-25.

Isay, Richard (1993) Being homosexual. Gay men and their development. London: Penguin, ss. 39-43.

Magee, Maggie and Miller, Diana C.: Psychoanalysis and lesbian lives: narratives old and new. The Analytic Press. 1997.

Ross, Michael W. (1984) Mitä homoseksuaalisuus on – tieteellisiä näkökantoja. Teoksessa Sievers, Kai ja Stålström, Olli (toim.) Rakkauden monet kasvot. Espoo: Weilin+ Göös, ss. 161 – 190.

Siegelman, M. (1974) Parental background of male homosexuals and heterosexuals. Archives of Sexual Behavior, 7, SS. 1-11

Socarides, Charles W, (1978) Homosexuality. New York NY: Aronson.

Stålström, Olli (1997) Homoseksuaalisuuden sairausleiman loppu. Väitöskirja. Tampere: Gaudeamus.



 
  Sivun alkuun