FinnQueer · PDF-kirjasto · Toimitus · Esittely · Linkit   

 
Etusivulle


AJASSA ·
LAKI ·
PSYKIATRIA ·
KASVOT ·
HISTORIA ·
TEOLOGIA ·
BIOLOGIA ·

Tulosta ·
 FINNQUEER   5.8.2009   
Google
Hae FinnQueerista:

Psykologi-APA: julkilausuma koskien seksuaalisen suuntautumisen muutosterapiaa
· 5.8.2009

"Markon" kokemus 1990-luvun suomalaisesta ex-gay-liikkeestä
· 16.4.2009

APA tarkistaa DSM-sairausluokituksen
· 21.5.2008

Jones & Yarhouse - uusi tutkimus konversiohoidoista
· 28.3.2008

Reseptin mukaista seksiä
· 20.10.2007

Uusi gradu eheytysideologiasta
· 11.7.2007

Sairausleiman kritiikin myrskyinen historia 1970 - 2005 mielenosoituksista ja äänestyksistä sovitteluyrityksiin
· 1.10.2005

Psykiatrian kansainvälinen hakuteos uudistui - Kaplan & Sadockin uusi painos
· 1.9.2005

Dominoiva äiti ja etäinen isä – psykoanalyyttisiä näennäisselittäjiä
· 29.11.2005

Yhdysvaltain psykoanalyytikkoyhdistys Suomen eduskunnalle
· 1.9.2001

 
Psykologi-APA: julkilausuma koskien seksuaalisen suuntautumisen muutosterapiaa

Olli Stålström

American Psychological Association/APA-Associated Press 5.8.2009 New York. Yhdysvaltain psykologiyhdistys antoi 5.8.2009 julkilausuman, jonka mukaan mielenterveysalan ammattilaisten ei tulisi kertoa asiakkailleen, että he voivat muuttua heteroiksi terapian tai muun hoidon kautta.

Sen sijaan APA kehotti terapeutteja harkitsemaan useita vaihtoehtoja - jotka saattavat vaihdella selibaatista uskonnollisen yhteisön vaihtamiseen - auttaessaan asiakkaita, joiden seksuaalinen suuntautuminen ja uskonnollinen vakaumus ovat ristiriidassa.

"Ei ole tarpeen nähdä uskon ja psykologian olevan toisilleen vastakkaisia"

Julkilausumassa, jonka APA:n johtokunta hyväksyi äänin 125-4, sekä laajassa raportissa, joka perustuu kaksi vuotta kestäneeseen tutkimustyöhön, 150 000:n jäsenen suuruinen järjestö otti virallisesti ja voimakkaasti kantaa niin sanottua eheytysterapiaa vastaan, jolla pyritään muuttamaan seksuaalisen suuntautumisen suuntaa.

Raportin mukaan ei ole mitään vahvaa todistusaineistoa siitä, että sellainen muutos olisi todennäköistä ja on olemassa tutkimusta, jonka mukaan yritykset saada aikaan muutosta saattavat olla vahingollisia, aiheuttaen mm. masennusta ja itsetuhoajatuksia.

APA on esittänyt kritiikkiä eheytysterapiaa kohtaan aikaisemminkin, mutta kuuden hengen työryhmä antoi lisäpainoa tälle kannalle käymällä läpi 83 tutkimusta koskien seksuaalisen suuntautumisen muuttamisyrityksiä, joita on tehty vuodesta 1960 lähtien. Työryhmän laaja raportti hyväksyttiin APA:n johtokunnassa Torontossa, jossa järjestö piti yleiskokouksen.

Raportti on uraauurtava yksityiskohtaisessa ja eriytyneessä tavassaan pohtia miten terapeuttien tulisi suhtautua homoasiakkaisiin, jotka pyrkivät pysymään uskollisina homouteen torjuvasti suhtautuvalle uskonnolleen.

Highland Parkista (New Jersey) kotoisin oleva psykologi Judith Glassgold, joka toimi työryhmän puheenjohtajana sanoi toivovansa lausunnon rauhoittavan mielipiteiden vaihtoa muutokseen uskovien uskonnollisten konservatiivien ja laajan mielenterveyden ammattilaisten joukon välillä, joka hylkää muuttamisvaihtoehdon.

"Molempien osapuolten on koulutettava itsensä paremmin", Glassgold totesi haastattelussa. "Uskonnollisten psykoterapeuttien tulee avata silmänsä homona tai lesbona elämisen myönteisille puolille. Maallisten terapeuttien tulee myöntää, että jotkut ihmiset valitsevat uskonsa seksuaalisuuden sijasta."

Raportin mukaan terapeuttien tulisi olla "hyvin varovaisia" suhteessa muutosterapioihin.

"Terapeutit voivat auttaa asiakkaitaan sellaisten terapioiden läpi, jotka eivät pyri muuttamaan seksuaalista suuntautumista vaan sisältävät hyväksyntää, tukea ja identiteetin etsimistä ja kehittymistä pakottamatta tiettyyn identiteettiin.

"Meidän on haastettava ihmiset olemaan luovia", totesi Glassgold.

Hän esitti, että hartaasti uskovat asiakkaat voisivat keskittyä laajoihin koko uskonnon läpäiseviin näkemyksiin, kuten toivo ja anteeksiantamus, voidakseen ylittää homouteen kohdistuvat kielteiset uskomukset ja joko pysyä oman alkuperäisen uskonyhteisönsä jäseninä - esimerkiksi pitäytymällä selibaatissa - tai löytämään uskonyhteisön, joka toivottaa homot tervetulleiksi.

"Ei ole olemassa todisteita, että muutosterapiat toimisivat, mutta nämä haavoittuvaiset ihmiset kokevat houkutusta yrittää niitä, ja kun ne eivät toimi, he tuntevat olevansa kaksinverroin kauhistuneita", Glassgold totesi. "Terapeutin tulisi olla rehellinen ihmisille ja sanoa "tämä ei todennäköisesti muuta seksuaalista suuntautumistanne, mutta voimme auttaa teitä tutkimaan käytettävissänne olevia vaihtoehtoja".

Yksi laajimmista organisaatioista, joka kannattaa seksuaalisen suuntautumisen muuttamisen mahdollisuutta, on Exodus International, uskonnollisten ryhmien verkosto, joiden ydinsanoma on "Vapaus homoudesta Jeesuksen Kristuksen voiman avulla".

Sen puheenjohtaja, Alan Chambers kuvaa itseään henkilöksi, joka "voitti ei-toivotun samaan sukupuoleen kohdistuvan vetovoiman. Hän ja muut evankelikaaliset tapasivat APA:n vuonna 2007 perustetun työryhmän edustajat, ja hän totesi olevansa tyytyväinen julkistetun raportin osiin.

"Se on myönteinen askel - yksinkertaisesti se, että yksilön uskoa kunnioitetaan, on valtava askel oikeaan suuntaan", Chambers sanoi. "Mutta menisin pitemmälle. Älkää kieltäkö mahdollisuutta, että jonkun tunteet saattaisivat muuttua".

Evankelikaalinen psykologi Mark Yarhouse Regent Universitystä kehui APA:n raporttia luovasta lähestymistavasta homoasiakkaan uskonnolliseen näkemystä kohtaan, mutta - Chambersin tavoin - oli eri mieltä sen varauksellisesta kannasta seksuaalisen suuntautumisen muuttumisen suhteen.

Yarhouse yhdessä kollegansa, professori Stanton Jones Regent Universitystä julkisti omat tuloksensa APA:n kokouksessa kuusivuotisesta tutkimuksestaan ihmisistä, jotka ovat läpikäyneet Exoduksen ohjelmia. Yli puolet 61:stä tutkittavasta joko muuttui heterouteen tai "disidentifioitui" homoseksuaalisuuden kanssa omaksuessaan selibaatin, tutkimuksessa todettiin. [Ks. Katrina Lumikallion artikkeli aiheesta].

Jonesin ja Yarhousen mukaan tulokset osoittavat, että muutos on mahdollinen joillekin ihmisille, ja että yleisesti ottaen muuttumisyritykset eivät ole vahingollisia.

APA:n työryhmä otti lähtökohdakseen käsityksen, jonka mukaan homous on ihmisen seksuaalisuuden normaali variantti, eikä häiriö, mutta että se kuitenkin on vielä stigmatisoitu tavoilla, joilla saattaa olla kielteisiä seurausvaikutuksia.

Raportin mukaan se homojen osajoukko, joka on kiinnostunut muuttamaan seksuaalista suuntautumistaan on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa ja nykyisin muodostuu hyvin koulutetuista valkoisista miehistä, joiden elämässä uskonnolla on tärkeä osa ja jotka osallistuvat homoseksuaalisuuden tuomitseviin uskonyhteisöihin.

"Ei ole tarpeen nähdä uskon ja psykologian olevan toisilleen vastakkaisia", raportti toteaa kehottaen omaksumaan lähestymistapoja, jotka "integroivat uskonnon psykologian käsitteitä ajan tasalla olevaan seksuaalisen suuntautumisen psykologiaan".

Perry Halkitis, New York Universityn psykologi, joka on APA:n homo- ja lesboasiain komitean puheenjohtaja, ylisti raportin tasapuolisuutta.

"Jokainen, joka tekee päätöksiä hyvään tieteelliseen käytäntöön perustuen, voi olla tyytyväinen", hän totesi. "Kliinisen työn tekijänä joudutte tekemisiin ihmisen kokonaispersoonallisuuden kanssa, ja joillekin ihmisille usko on hyvin tärkeä osa heidän olemustaan".

Raportti ottaa myös kantaa siihen, pitäisikö murrosikäiset ohjata hoitoon, joka tähtää heidän seksuaalisuutensa muuttamiseen. Kaikkien sellaisten lähestymistapojen tulisi "maksimoida yksilön itsemääräämisoikeus" ja niihin saa ryhtyä vain nuoren omalla suostumuksella, raportti toteaa.

Wayne Besen, homoaktivisti, joka on pyrkinyt horjuttamaan "ex-gay-liikkeiden" uskottavuutta, piti APA:n tuloksia tervetulleina.

"Ex-gay -terapia on perinpohjainen irvikuva, joka on johtanut tarkoituksettomiin tragedioihin, ja olemme tyytyväisiä, että APA on ottanut kantaa tähän psykologiseen vitsaukseen", Besen totesi.

Alkuteksti on saatavissa Yhdysvaltain psykologiyhdistyksen APA:n sivuilta

 
  Sivun alkuun