FinnQueer · PDF-kirjasto · Toimitus · Esittely · Linkit   

 
Etusivulle


AJASSA ·
LAKI ·
PSYKIATRIA ·
KASVOT ·
HISTORIA ·
TEOLOGIA ·
BIOLOGIA ·

Tulosta ·
 FINNQUEER      
Google
Hae FinnQueerista:

Psykologi-APA: julkilausuma koskien seksuaalisen suuntautumisen muutosterapiaa
· 5.8.2009

"Markon" kokemus 1990-luvun suomalaisesta ex-gay-liikkeestä
· 16.4.2009

APA tarkistaa DSM-sairausluokituksen
· 21.5.2008

Jones & Yarhouse - uusi tutkimus konversiohoidoista
· 28.3.2008

Reseptin mukaista seksiä
· 20.10.2007

Uusi gradu eheytysideologiasta
· 11.7.2007

Sairausleiman kritiikin myrskyinen historia 1970 - 2005 mielenosoituksista ja äänestyksistä sovitteluyrityksiin
· 1.10.2005

Psykiatrian kansainvälinen hakuteos uudistui - Kaplan & Sadockin uusi painos
· 1.9.2005

Dominoiva äiti ja etäinen isä – psykoanalyyttisiä näennäisselittäjiä
· 29.11.2005

Yhdysvaltain psykoanalyytikkoyhdistys Suomen eduskunnalle
· 1.9.2001

 
VŠitšskirjan alkuperŠinen teksti, hyvŠksytty 25.11.1997 Eheytysliike: Jumala palaa psykologiseen teoriaan Huolimatta psykiatriassa tapahtuneesta edistyksestŠ toisaalla, myšs psykoanalyytikkojen Bieber ja Socarides aloittama kampanja sairausleiman palauttamiseksi jatkuu ja on saanut uusia muotoja. Yhdysvalloissa on vuonna 1992 perustettu psykoanalyytikkojen Charles Socaridesin, Joseph Nicolosin ja Irving Bieberin lesken Toby Bieberin johtama psykoanalyytikkorintama NARTH (National Association for the Research and Therapy of Homosexuality), joka yhdessŠ kristillisten tutkimuslaitosten ja konservatiivisia perhearvoja kannattavien instituutioiden kanssa (esim. Paul Cameronin Family Research Institute) vastustaa homoseksuaalisuuden esittŠmistŠ normaali-ilmišnŠ sekŠ homoseksuaalien juridista tasavertaisuutta, mm. virallistettuja parisuhteita ja homoseksuaalien syrjinnŠn kieltŠvŠŠ lakia. TŠmŠ liike pyrkii homoseksuaalisuuden mŠŠrittelyyn uudelleen hŠirišksi tai ÔrikkinŠisyydeksiÕ, josta tulee ÔeheyttŠŠÕ. Nimi ÔeheytysterapiaÕ tulee psykoanalyytikko Joseph Nicolosin (1991) teoksesta Reparative therapy of male homosexuality, jossa tŠmŠ toistaa Berglerin, Bieberin ja Socaridesin ajatukset homoseksuaaleista hŠiriintyneinŠ ja kyvyttšminŠ ihmissuhteisiin henkisen vammautumisensa takia. NARTH:in ideologiaa tukevan Paul Cameronin tutkimusinstituutin ajatuksia Suomeen on tuomassa teologi Fšrars (1996), joka propagoi pŠivŠlehdistšssŠ maksettuna ÔasiantuntijanaÕ kuvaa homoseksuaaleista vaarallisina, lastenraiskaajina ja murhaajina sekŠ niin onnettomuuksien, sairauksien ja itsemurhien runtelemina, ettŠ he kuolevat ennen keski-ikŠŠ. Paul Cameronin propagandakampanjan mielenkiintoisimpia vŠitteitŠ on, ettŠ Freud olisi ollut homoseksuaali, joka kuitenkin itse tajusi olevansa sairas ja siksi teki psykoanalyyttisen teoriansa. Homoseksuaaleihin kohdistamansa vihanlietsonnan ja tulosten vŠŠristŠmisen vuoksi Paul Cameron on erotettu Yhdysvaltain psykologiyhdistyksestŠ. (Haastattelu, Douglas Haldeman / American Psychological Association, 18.7.1996). Yhdysvalloissa eheytysliikkeet ryhmittyvŠt uskonnollisen ŠŠrioikeiston ympŠrille (Bull and Gallagher 1996). Tammikuussa 1997 uskonnollisen oikeiston tutkimusinstituutti Family Research Council julkaisi varoituksen sen johdosta, ettŠ marxistit ja muut Yhdysvaltoja vihaavat tahot ovat aloittaneet kaksitahoisen hyškkŠyksen homoseksuaalien ja feministien johdolla yhteiskunnan moraalisten perusteiden nakertamiseksi, aloittaen Yhdysvaltain armeijasta ja oikeuslaitoksesta. (Washington Watch, January 3, 1997). Taustalla on se, ettŠ presidentti Clintonin toimenpiteiden johdosta homojen avoin syrjintŠ Yhdysvaltain armeijassa on vŠhentynyt. Psykoanalyytikkorintamaan NARTH:iin ja Paul Cameronin tutkimuslaitokseen tukeutuen sairausleiman poistamista ja yhteiskunnallista tasavertaisuutta ovat myšs nousseet vastustamaan parannusta haluavien uskonnollisten homoseksuaalien jŠrjestšjen verkko tukijoineen, eheytysliikkeet eli ns. Ôex-gayÕ- liikkeet (mm. Exodus, Living Waters), joita Suomessa edustaa Aslan ry, jonka johtohahmot edustavat fundamentalistisia liikkeitŠ, mm. helluntailaisuutta. Aslan ry kŠvi 12.3.1996 luovuttamassa oikeusministeri Kari HŠkŠmiehelle addressin, jossa vastustetaan homo- ja lesboparien virallistamisen mahdollisuutta, koska homo-suhde ei voi Ôluonnon omien lainalaisuuksien tŠhdenÕ tuottaa uutta elŠmŠŠ. Aslan kiinnitti oikeusministeri HŠkŠmiehen huomion homoseksuaalisuuden Ôpsykohistorialliseen alkuperŠŠnÕ, siihen, ettŠ Ôhomoseksuaalisuus nousee rikkinŠisyydestŠÕ ja ettŠ homoseksuaalisuus pitŠŠ pyrkiŠ ÔeheyttŠmŠŠnÕ (Aslan uutiskirje 1/1996). Kaikille kansanedustajille jaettiin Aslanin kirjaa SyntyjŠ syviŠ, jossa kritisoidaan homoseksuaalisuuden sairausleiman poistamista, jonka oli liikkeen johtavan teologin mukaan aiheuttanut ÔhyškkŠyshaluisten homoseksuaaliryhmien painostusÕ. (Puonti 1995, 51). ÔEheytysliikkeenÕ nŠkyviŠ ideologisia maahantuojia Suomessa ovat aikoinaan Hitlerin taistelua kannattanut pappi-psykiatri Asser StenbŠck (1993), kristillisten kansanedustaja PŠivi RŠsŠnen (1996), sekŠ sŠhkšiskuja ja ÔeheytysterapiaaÕ homoille suositteleva teologi Trygve Cederberg (1994). ÔEheytysliikkeenÕ piirissŠ toimiva parantaja Seppo Jokisen (1993) kirjassa kerrotaan eheyttŠjŠn suunnitelleen ÔeheytysterapiansaÕ yhdessŠ Jumalan ja Turun yliopiston kanssa (Jokinen 1993, 10). Terapeutti Jokinen katsoo, ettŠ ÔSaatanan juonitteluÕ on sotkenut geenien mŠŠrŠŠmŠt, luomisjŠrjestyksen mukaiset normaalit sukupuoliroolit (emt., 159). Aslanin kirjassakin kirjoittava ÔeheyttŠjŠÕ Mikko Aalto (1987) taas varoittaa Raamattuun ja Freudiin vedoten sortumasta itsetyydytykseen ja homoseksuaalisuuteen, sillŠ esimerkiksi naisilla itsetyydytys saattaa johtaa seksuaalisuuden kokemiseen ilman miestŠ ja sitŠ kautta lesbouteen, (Aalto 1987, 245). ÔEheytysliikkeetÕ ja sen katto-organisaatiot (NARTH, Paul Cameron) pyrkivŠt irrationaalisista dogmeistaan huolimatta saamaan aikaan mediajulkisuutta (Esim. Fšrars 1996). NARTH:iin tukeutuvan eheytysliikkeen eurooppalaisen haaran pŠŠideologin, hollantilaisen psykologin Gerard van den Aardwegin perusteos Geaardheid of scheefgroei? Een psychologische kijk op homofilie (van den Aardweg 1984) on pitkŠlti antanut mallin vastaavalle suomalaiselle teokselle SyntyjŠ syviŠ (Puonti 1995), joka toistaa hollantilaisen esikuvansa argumentit, osittain sanatarkasti. Van den Aardwegin teos on itse asiassa yhteenveto edellŠ kŠsitellyistŠ konservatiivisista psykoanalyyttisistŠ sairausteorioista ja potilasotoksista, joista keskeisimmŠt ovat klassiset Bergler (1958), Bieber ym. (1962) ja Socarides (1978a). Kuten vastaava suomalainen teos, van den Aardweg vaikenee siitŠ, ettŠ hŠn viittaa ainoastaan potilasotoksista tehtyihin sairausteorioihin. Van den Aardweg on kerŠnnyt jŠrjestelmŠllisesti sairaustapauksia tehdessŠŠn perusteettomia yleistyksiŠ siitŠ, kuinka sairaita ja onnettomia homoseksuaalit ovat. MenetelmŠ on sama kuin perinteisessŠ psykoanalyysissŠ: kuvataan psykiatristen potilaiden ongelmia, vŠitetŠŠn kaikkien homojen kŠrsivŠn samoista ongelmista ja siten kuvataan homoseksuaalisuus sinŠnsŠ hŠirišnŠ ja onnettomuutena. Van den Aardweg havainnollistaa sairaskertomuksia taktisesti valituilla esimerkeillŠ mm. yhdestŠ nimettšmŠstŠ hollantilaisesta homoseksuaalista, joka tappoi itsensŠ ihmissuhteensa katkettua. Van den Aardweg kysyy itsemurhan tehneestŠ retorisesti: ÓKuinka mones katkennut ihmissuhde tŠmŠkin oli?Ó (van den Aardweg 1984, 18). Van den Aardweg (1984) samoin kuin suomalaisen eheytysliikkeen ideologi Puonti (1995) valikoi taktisesti sellaisia potilasotoksia, joihin joutuneiden sairaiden ihmisten varhaislapsuuden ihmissuhteissa oli joitakin ongelmia, vaikka laajoihin, yleisiin otoksiin perustuvat vertailututkimukset (yhteenvetona esim. Marmor 1980) osoittavat, ettŠ tutkittaessa muita kuin psykiatrin potilaita, ei voida havaita tietyntyyppisen perhetaustan liittyvŠn homoseksuaalisuuteen. Eheytysliikkeen retoriikalle on tyypillistŠ, ettŠ laajat vertailututkimukset, jotka on tehty muista kuin potilasotoksista, pyritŠŠn vŠittŠmŠŠn perusteettomiksi yrittŠmŠllŠ leimata tutkimusten tekijŠt tai niihin viittaavat henkilšt ÔgayaktivisteiksiÕ tai esittŠmŠllŠ propagandistisesti, ettŠ tutkimukset palvelisivat ÔgayaktivistienÕ tai Ôuskontoa traumaattisesti vastustavienÕ tarkoitusperiŠ. Eheytysliikkeeseen liittyvŠn Paul Cameronin oppeja Suomeen tuova Fšrars (1996) tuomitsee Kinseyn yleisyystutkimukset epŠtieteellisiksi nimittŠmŠllŠ Alfred KinseyŠ ÔgayaktivistiksiÕ. Eheytysliikkeen ideologit kŠyttŠvŠt nŠin henkilššn kohdistuvaa ad hominem -argumenttia maagisen rituaalin tavoin yrittŠessŠŠn leimata tieteellisen tutkimuksen tuloksia epŠpŠteviksi. Eheytysliike suuntaa erityisen kovan hyškkŠyksen Õgay-aktivistejaÕ kohtaan sekŠ Yhdysvaltain psykiatriyhdistystŠ (APA) vastaan, jonka he katsovat Õantaneen periksiÕ gay-aktivistien painostukselle. TŠten eheytysliike on lŠpipolitisoinut keskustelun homoseksuaalisuuden hŠirišleimasta. Eurooppalaisen eheytysliikkeen ideologi van den Aardweg tuomitsee APA:n sairausluokituksen muutoksen tŠsmŠlleen samoin demagogisin argumentein kuin liikkeen suomalainen edustaja Puonti (1995): luokituksen muutos ei perustunut tieteelliseen tutkimukseen, vaan ÔhyškkŠyshaluisten homoseksuaaliryhmienÕ (Ôstrijdbare homofiele groeperingenÕ) painostukseen (van den Aardweg 1984, 21). TŠmŠn perusvŠittŠmŠn tukemiseksi on tarkoitushaluisesti valikoitu pelkŠstŠŠn psykiatrisia sairauskertomuksia, kuitenkaan tuomatta selvŠsti ilmi valikointitekniikkaa. Muidenkin sairausideologiaa esiin tuovien psykoanalyytikkojen tai analyyttisesti orientoituneiden psykologien tavoin, van den Aardwegin suhtautuminen Freudiin on taktinen ja nŠennŠisesti kunnioittava. Suomessa KristillisessŠ eheytys- keskuksessa pitŠmissŠŠn yleisšluennoissaan van den Aardweg (1996b) aloittaa vetoamalla siihen, ettŠ hŠnen hŠirišteoriansa perustuu Freudin psykoanalyysiin, vaikka se on Ômyšs sopusoinnussa Raamatun kanssaÕ. Perusteoksessaan van den Aardweg (1984) lainaa psykoanalyytikkojen tavoin Freudin arvovaltaa ja vetoaa tŠmŠn nimeen nŠennŠisen kunnioittavasti. Useissa yhteyksissŠ hŠn liittŠŠ ylistŠviŠ mŠŠreitŠ Freudin nimeen: uranuurtaja Freud (Ôbaanbreker FreudÕ) tai suuri Freud (Ôde grote FreudÕ) (esim. emt., 33). Freudin nimeen kohdistuvasta palvonnasta huolimatta van den Aardweg kumoaa adaptionistisen koulukunnan mukaisesti yhden Freudin keskeisistŠ perusperiaatteista, kŠsityksen ihmisen perimmŠisestŠ biseksuaalisesta potentiaalista. Van den Aardwegin mukaan suuri Freud teki yhden pahan virheen. Suuri Freud ei nimittŠin ottanut huomioon sitŠ tosiasiaa, ettŠ Jumala44 ei olisi vaarantanut ihmiskunnan jatkumista sillŠ, ettŠ ihmisistŠ olisi voinut tulla joko homo- tai heteroseksuaaleja. TŠten ihminen luonnostaan (Ôvan natureÕ) tuntee vetoa vastakkaista sukupuolta kohtaan. (Van den Aardweg 1984, 33-35). Psykoanalyytikko Socaridesin ja van den Aardwegin tuotanto kytkeytyvŠt kiinteŠsti toisiinsa. Socarides on kirjoittanut suosituksen ja esipuheen van den Aardwegin saksankieliseen pŠŠteokseen (van den Aardweg 1985) ja van den Aardweg NARTH:in jŠsenenŠ kirjoittaa sŠŠnnšllisesti Socaridesin-Nicolosin NARTH Bulletiniin. Van den Aardwegin tuotantoon tukeutuu kokonainen eheytyskirjallisuuden genre, lajityyppi fundamentalistista kirjallisuutta, jonka johdannossa vedotaan van den Aardwegin psykoanalyyttisiin teorioihin. Yksi tŠllainen esimerkki on teos Kun kulissit kaatuvat, nuoren miehen jŠrkyttŠvŠ 44 Van den Aardweg kŠyttŠŠ sanontaa, jonka mukaan sallimalla perimmŠisen biseksuaalisuuden ÔJumala olisi asettanut ihmiskunnan roikkumaan silkkilangan varaanÕ (...zou God het voortbestaan van het mensdom aan een zijdentraad hebben opgehangen) (van den Aardweg 1984b, 33). HollanninkielessŠ idiomaattinen sanonta ÔJumala asettaa jonkin asian roikkumaan silkkilangan varaanÕ tarkoittaa yleensŠ jonkin asian asettamista ŠŠrimmŠisen uhan alaiseksi. Siksi ei ole tekstin tasolla yksiselitteistŠ introdusoiko van den Aardweg sananmukaisesti Jumalan psykoanalyyttisen teorian muuttujaksi. Joka tapauksessa on selvŠŠ, ettŠ van den Aardwegin mukaan Freudin olettamus ihmisen perimmŠisestŠ biseksuaalisuudesta asettaisi ihmiskunnan ԊŠrimmŠisen uhan alaiseksiÕ, uhkaamalla ihmiskuntaa sukupuuttoon tuhoutumisella. (van den Aardweg 1984b, 34). kertomus taisteluistaan homoseksualismia ja aidsia vastaan (Arterburn 1991). Teoksessa luonnehditaan homoseksuaalisuutta mm. seuraavasti: ÓHomoseksualistinen elŠmŠntapamme on Saatanan lumetta. HŠn on kehittŠnyt sen estŠŠkseen meitŠ tulemasta sellaisiksi, miksi Jumala tahtoisi meidŠn kasvavan. Paholainen onkin nŠhnyt kovasti vaivaa varmistaaksen, ettemme koskaan kokisi Jumalan meitŠ varten tarkoittamia parhaita hetkiŠ. Saatanahan tahtoisi surmata jokaisen, joka haluaa palvella Jumalaa. NiinpŠ hŠn tuli minuakin kohti kaksipiippuinen haulikko kainalossaan, ja muistanpa hyvin sen illan, jona hŠn ojensi aseen pŠŠtŠni kohtaan ja veti liipaisimesta.Ó (Arterburn 1991, 132). Tietyt uskonnolliset tahot tarjoavat hiv-positiivisille uskonnollisille ihmisille tŠllaista ÔterapiaaÕ. Eheytysliikkeen tuotantoa esittelee laajemmin sitŠ lŠhellŠ oleva Perusta 2/1996 - lehti. SiinŠ eheytysideologi Puonti (1996) vahvistaa, ettŠ vastoin Ôgayliikkeen yleistŠ propagadaaÕ homoseksuaalisuus on ÔrikkinŠisyyttŠÕ, jonka on aiheuttanut poissaoleva tai torjuva isŠ. Eheytysliikkeelle julkista tukea antaneeseen psykologian professori Risto Vuoriseen vedoten Puonti varoittaa ÔpyyhkŠisemŠstŠ poisÕ vuosikymmenien kehityspsykologista tutkimusta vanhempien vaikutuksesta seksuaalisuuden kehitykseen. Geenitutkimuksen Puonti torjuu Ôhomoliikkeelle hyvŠnŠ propagandanaÕ. (Perusta 2/1996, 69). Perusta-lehti suuntaa erityisen hyškkŠyksen Yhdysvaltain psykiatriyhdistystŠ APA:a kohtaan, joka on antanut periksi ÔgayaktivistienÕ painostukselleÕ. Lehti toteaa onneksi psykoanalyytikkorintaman NARTH:in syntyneen ÔpuolustamaanÕ homoseksuaalisuuden eheytymistŠ tarjoavia terapeutteja, mistŠ kuitenkin ÔAPA:n gaymyšnteiset johtajat ovat raivoissaanÕ (emt., 72). Eheytysliikkeen retoriikka on ŠŠrimmŠisen kovaa ja militaristista. Eheytysliikkeen mukaan tilanteesta hyštyy tietenkin se Ômilitanttien homoseksuaalien strategiaÕ, jolla he ÔyrittŠvŠt juntata muutamia dogmejaÕ: Ó(i) homoseksuaalisuus on ihmisen sukupuolisuuden normaalivariantti, (ii) varsinainen ja ainoa ongelma on, ettŠ yhteiskunta diskriminoi homoseksuaaleja... Ó (emt. 74). Van den Aardweg kuvaa hŠneen Italiassa kohdistettua mielenosoitusta, jossa maan johtavan homojŠrjestšn johtaja Franco Grillini syytti hŠntŠ ÔkiduttajaksiÕ, joka suhtautuu homoihin Ôilman sŠŠliŠÕ. TŠtŠ vŠitettŠ van den Aardweg ei suoraan kiellŠkŠŠn, vaan kŠŠntŠŠ syytšksen esittŠjŠŠnsŠ vastaan todeten homojŠrjestšjen itsekin syyllistyvŠn kidutukseen, koska ne viettelevŠt jŠsenistšnsŠ elŠmŠntapaan, joka on kurjuutta, jatkuvaa turhaa etsimistŠ, masennusta, levottomuutta, sukupuolisairauksia, aidsia, yksinŠisyyttŠ ja keskimŠŠrŠistŠ korkeampaa itsemurhamŠŠrŠŠ. Aikaisempien psykoanalyytikkojen tavoin van den Aardweg torjuu kritiikin leimaamalla kriitikon hŠiriintyneeksi. Van den Aardweg pitŠŠ hŠneen kohdistettua kritiikkiŠ juuri osoituksena homoille tyypillisestŠ taipumuksesta ÔitsedramatisointiinÕ. (emt., 79). Spencer (1995) kuvaa itse eheytysliikkeen isŠŠ, psykoanalyytikko Charles Socaridesia vastaan Lontoossa pidettyŠ mielenosoitusta, joka johti siihen, ettŠ Englannin psykoanalyyttinen yhdistys pŠŠtti omasta aloitteestaan peruuttaa Socaridesin luennon. Aardwegin tekstit valottavat niitŠ yhteenottoja eheytysliikkeen ja jŠrjestŠytyneen homoliikkeen vŠlillŠ eri maissa, joissa nŠkškannat ja yhteenotot ovat viime vuosina kŠrjistyneet ŠŠrimmilleen. Eheytysliikkeen kantoja esittelevŠssŠ Perusta 2/1996 -lehdessŠ tehdŠŠn myšs yhteenveto tietyn kristillisen etiikan kannasta homoseksuaalisuuteen. Luvussa ÔLupa tuntea syyllisyyttŠÕ vŠitetŠŠn, ettŠ vaikka SETA on Ôaloittanut massiivisen teloittamisenÕ tiettyjŠ kristillisiŠ eetikoita kohtaan, teologinen tutkimus osoittaa homoseksuaalisuuden olevan harhautumista pois luomisjŠrjestyksestŠ. LehdessŠ toistetaan hyvŠksyvŠssŠ ja kehottavassa mielessŠ Mooseksen lain raamatullisia kŠskyjŠ, joiden mukaan homoseksuaalit Óon surmattavaÓ. (3 Moos. 20:13).(emt. 83). Koska eheytysliikkeen lŠhellŠ olevien tahojen esittŠmŠt tappokehotukset on perusteltu raamatunlauseilla, niihin on juristien mukaan hyvin vaikea puuttua oikeusteitse, koska niitŠ esitetŠŠn uskonnonvapauden nimissŠ. Van den Aardwegin tuotannon voisi muuten ehkŠ sivuuttaa fundamentalistisena uskonnollisena kiihkoiluna, ellei hŠnen ja psykoanalyytikko Charles Socaridesin ajatuksiin tukeutuva eheytysliike pyrkisi innokkaasti saarnaamaan sanomaansa uskonnollisten seurojen lisŠksi myšs yliopistollisessa opetuksessa ja mielisairaaloissa. Vuonna 1996 van den Aardweg sai itsensŠ kutsutuksi luennoimaan Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston psykologian laitoksille sekŠ Jorvin sairaalan psykiatriselle osastolle sanomanaan, ettŠ homoseksuaalisuus on ÔitsesŠŠlisairausÕ (van den Aardweg 1996a, 1996b). Myšs Suomen evankelisluterilaisen valtionkirkon tutkimuskeskus on julkaissut tutkimuksen homoseksuaalisuuden poistamismenetelmistŠ (Cederberg 1994), jossa eheytysliikettŠ lŠhellŠ oleva teologi esittŠŠ kŠsittelyyn van den Aardwegin eheytysterapiaa tai 600 ÔtuskallisenÕ sŠhkšiskun antamista. Tapahtumien johdosta sosiaali- ja terveysalojen homo- ja lesbojŠrjestš (STEAM) otti yhteyttŠ sosiaali- ja terveysministeri Huttu-Juntuseen esittŠen huolestumisensa potilasturvallisuuden vaarantumisesta, jos fundamentalistiset eheyttŠjŠt kiertŠvŠt luennoimassa mielisairaaloissa. Julkista huomiota sai aikaan se, ettŠ Helsingin joukko yliopiston psykologian laitoksen opiskelijoita vetosi Yhdysvaltain psykoanalyytikkoyhdistykseen kritisoidakseen yliopisto-opetuksen nimissŠ annettavaa eheytysliikkeen psykoanalyyttistŠ kreationismia. Helsingin yliopiston psykologian laitos peruutti eheytysliikkeen luennon omasta aloitteestaan. Vetoomuksen alkusyynŠ oli se, ettŠ Helsingin yliopiston taholta yhteyshenkilšnŠ ollut psykologian professori Risto Vuorinen, oli yliopiston nimissŠ mainostanut eheytysliikkeen tekstiŠ (Puonti 1995) kirjan takakannessa Ôasialliseksi ja kiihkottomaksiÕ. Kun Yhdysvaltain psykoanalyytikkoyhdistyksen varoitus annettiin psykologian laitokselle, professori Vuorinen uhkasi protestin aikaansaanutta henkilšŠ julkisuudessa mahdollisen rikossyytteen nostamisella. (ÓPsykologian laitosta varoitettiin uskonnollisista jŠrjestšistŠÓ. Ylioppilaslehti 29.11. 1996, sivu 5). Jo muutaman vuoden ajan uskonnollis-psykoanalyyttinen eheytysliike on yrittŠnyt saada asemaa uskonnollisten seurojen lisŠksi niin tiedotusvŠlineiden, valtionkirkon kuin yliopisto-opetuksenkin piirissŠ Suomessa. SiltŠ osin kuin Suomessa opetetaan yliopistoissa ja mielisairaaloissa heteroseksuaalisuudesta luonnonlakina, jota Saatanan salajuonet voivat johtaa harhaan, ollaan palaamassa keskiaikaan, Noitavasaran argumentteihin. ÔEheytymisestŠÕ puhuminen osoittautuu tarkemmin tutkittaessa demagogiaksi. Eheytysliikkeen puheenjohtaja, pastori Hannele Turkki myšntŠŠ julkisesti, ettei ÔeheytyminenÕ muuta itse seksuaalista suuntautumista. Turkki vertaa eheytysprosessia AA-liikkeeseen eli alkoholistien parannusprosessiin. Turkin mukaan: ÓIhminen kŠy eheytystŠ lŠpi koko loppuelŠmŠnsŠ eikŠ hŠn ole koskaan vapaa homoseksuaalisista kiusauksistaÓ. (ÓMinuuden eheytyminen voi tehdŠ homosta heteronÓ. Turun Sanomat 17.3. 1996, sivu 8). Eheytysliikkeen kirjallisuudesta kŠy ilmi, miten liike pyrkii katkaisemaan homoseksuaalien ihmissuhteet ja lisŠŠmŠŠn heidŠn syyllisyydentunteitaan. Siten eheytysliike rikkoo ihmissuhteita antamatta mitŠŠn tilalle. Rinnastus AA:han on tarkka siinŠ mielessŠ, ettei seksuaalinen suuntautuminen perimmŠltŠŠn muutu tahdonvoimalla tai eheytysterapialla.



 
  Sivun alkuun